|
|
|
Holocaust-konferenssi, Teheran:
|
|
Peter Töpfer:
Pelastakaa länsi!
PuheTeheranissa „Review of the Holocaust: Global Vision“ -konferenssissa, 12. joulukuuta 2006
„Won’t need no shadow man
Runnin’ the government
Won’t need no stinkin’ war.
We live in the garden of Eden, yeah,
Don’t know why we wanna tear the whole thing down
And we’ve got to get ourselves
Back to the garden“
Neil Young, After The Garden, Living With War, 2006*
Salamalekum!
Kun elimme Itä-Saksassa, missä oli vain hyvin rajoitetusti mielipiteenvapautta saatoimme silti kuulla itäsaksalaisten kriittisiä ääniä läntisen median kautta. Näillä äänillä ei ollut mitään muuta mahdollisuutta tulla kuulluiksi. Sallikaa minun kertoa yhdestä näistä äänistä, laulajasta jonka lauluja kuuntelimme hyvin hartaasti läntisiltä radiokanavilta. Sittemmin tämä laulaja vaihtoi puolta radikaaliin oikeistoon, ja tukenut siitä alkaen kaikenlaisia sotia joita niinsanottu länsi on käynyt, kuten myös Keski-Idän rasistisia hallituksia jollaiset pysyvät pystyssä vain terrorilla ja vieraalla tuella.
Toinen kriittinen ääni, filosofi Rudolf Bahro, joka hahmotti vaihtoehtoa typerälle kommunistiselle hallinnolle lännessä julkaistuissa kirjoissaan, lähetettiin vankilaan moniksi vuosiksi. Kun hän lopulta pääsi vapaaksi ja hänen sallittiin muuttaa maasta länteen, hän jatkoi kriittisenä ja itsenäisenä sieluna olemistaan. Eikä kulunut kauaakaan kun häntä arvosteltiin "äärioikeistolaisuudesta".
Itäsaksalaiset eivät olleet yksimielisiä siitä, oliko asianmukaista tuoda kotimaisia ongelmia esiin lännen median kautta, mutta mielipiteenvapaudesta todella kiinnostuneet käyttivät joka tapauksessa niitä kanavia jotka olivat käytettävissä. Itä-Saksan oppositiolle mielipiteenvapaus oli asioista tärkein.
Tuhannet Itä-Saksan toisinajattelijat pakenivat länteen. Heille ei yksinkertaisesti ollut mahdollista elää vallassaolevien typeryksien valvonnassa. Heidän oli saatava puhua ja hengittää vapaasti, ja nauttia maailman monipuolisuudesta.
Tämäkään ei riittänyt, sillä tänään olen täällä ja yritän tulla kuulluksi kotimaani ulkopuolella. Vieraasta maasta käsin toivon voivani vaikuttaa kotimaahani, joka on paljastanut olevansa vapaa ja demokraattinen vain näennäisesti. Kyllä, läntinen mielipiteenvapaus on todistanut itse olevansa illuusio. Myös lännessä monet ihmiset istuvat vankiloissa siksi että ajattelevat eritavalla kuin vallanpitäjät haluavat.
Tämä näyttää minun silmiini siltä, että mielipiteenvapaus hyppii ikäänkuin saarelta saarelle. Todellisuudessa se on aina pakenemassa, mutta oikeastaan sitä ei ole lainkaan olemassa. Tullakseni kuulluksi käytän tätä konferenssia, missä historiallisista tapahtumista voidaan keskustella, tai jossa voidaan kysyä olivatko nämä menneisyyden tapahtumat juuri niinkuin eräät ihmiset väittävät.
Nämä ihmiset lähettävät oikeusistuimiin ja vankiloihin ne jotka kyseenalaistavat heidän väitteensä.
Olen enemmän historiantutkija kuin humanisti. Olen taiteilija ja julkaisija. Kaikkein eniten olen ilmaisunvapauden puolestapuhuja. Puolustan vapautta sanoa ääneen mitä ajattelee joutumatta vainotuksi, häirityksi tai vangituksi kaikille ihmisille Saksassa ja maailmassa.
Tälläisenä minä näen lännen, kotini. Länsi on avoin tila jossa ihmiset puhuvat vapaasti kaikesta. Länsi on avoin kaikelle vapaalle keskustelulle, „res publica“, tasavalta. Mutta tämä ei ole totta tämänpäivän Saksassa.
En haluaisi luopua vapaan ilmaisun periaatteesta, johon läntinen elämäntapa pohjautuu. Tämä on liian kaunis asia jätettäväksi hallitsevien rikollisten käsiin.
Mielipiteenvapauden surkea tila Saksassa liittyy läheisesti konferenssimme aiheeseen: Ihmisiä on vangittu ja kohdeltu vaarallisina rikollisina, koska he ovat esittäneet näkemyksiä historiasta. Tällä hetkellä tutkija Germar Rudolf on raahattu oikeussaliin, ja tämä -ei konferenssimme aihe- saa minut ryhtymään vapaus-aktivistiksi.
Tämänpäivän Saksassa ihmisiä voidaan syyttää ja tuomita toista maailmansotaa koskevien opinkappaleiden kyseenalaistamisesta. Sillä ei ole merkitystä, millä syillä tämä rikollinen mielipiteiden esittämisen kriminalisointi perustellaan, henkilö nimeltään Germar Rudolf on tällähetkellä saksalaisessa vankilassa.
***
On asianmukaista, että sotaan osallisilla ja heidän perillisillään on omat näkemyksensä asiasta. Sota on niin julmaa ja sen tuottamat kärsimykset niin suuria, ettei kumpikaan puoli ymmärrä tai yritä ymmärtää toista osapuolta.
Se ei ole asianmukaista ja loukkaa inhimillistä arvokkuutta, jos yksi taho käyttää valtaa toisen mielipidettä vastaan. kuten juristi Alain Jakubowicz teki tutkija Bruno Gollnischille 7. marraskuuta 2006 oikeudessa Lyonissa.
Kaikista niistä sanoinkuvaamattomista kauheuksista huolimatta, joihin toisen maailmansodan kaikki osapuolet sekaantuivat sodan aikana ja sitä seuranneina vuosina, uskoin että tämänpäivän teoilla, jotka loukkaavat ihmisten arvokkuutta ja oikeamielisyyttä, on vain vähän tekemistä menneisyyden kärsimysten kanssa. Minulle on sittemmin jäänyt vaikutelma, että kansoilla on pidempi muisti.
En saanut tätä vaikutelmaa yksin raporteista veteraanien tapaamisista ja vanhojen taistelijoiden heinovaraisen ystävyyden kautta. Tämä vaikutelma jäi kaikilta elämän alueilta. Useimmilla ihmisillä useimmista kansakunnista on tuskallisia muistoja sodasta, ja tämä painolasti on osittain peritty sotaan osallistuneilta sukupolvilta.
Kaikki tämä johtaa ihmiset vain yhteen lopputulokseen: Ei koskaan enää sotaa! Ajattelen kaikkia kunniallisia, oikeudenmukaisia ja rauhaarakastavia ihmisiä kaikissa kansakunnissa. He eivät koskaan halua sotaa.
***
On kahdenlaista historiaa: Ensin, todellisia muistoja ja muistijälkiä jotka usein ovat sanattomia muodostuen nähdyistä asioista ja koetuista tunteista.
Toiseksi, on valtioiden ja vallassaolijoiden hyväksymä historia, jonka kuulemmne oppituoleista ja joka selitetetään meille monin suurin sanoin.
Me kuulemme suuria sanoja, jotka opettavat meille menneisyyttä, mutta nämä sanat ovat usein tyhjiä ja vailla kosketusta todelliseen elämään ja ihmisten omiin kokemuksiin. Ihmiset kuitenkin oppivat ne, ja miksi eivät? He luottavat yhä vallanpitäjiin enemmän kuin itseensä. Julistettu historia -mitä tahansa se sisältääkin- on aivan eri asia kuin historiasta oppiminen. Se palvelee vain valtarakenteen pysyvyyttä.
Silloinkin kun valtiopropaganda kasaa pääsyyllisyyttä sodasta saksalaisille, se on
kykenemätön läpäisemään täydellisesti ihmisten todellista elämää. Huolimatta
maailmanlaajuisesta indoktrinaatiosta saksalaiset ovat kunnioitettuja ja jopa
suosittuja tavallisten ihmisten keskuudessa. Tästä syystä on sitäkin
skandaalimaisempaa, kun saksalaiset antavat käyttää itseään sotiin osallistujina,
kuten nyt tehdään. Nämä saksalaiset hävittävät meidän hyvän maineemme ja
keräävät meille vihollisia, vaikka me todellisuudessa haluamme rauhaa ja
ystävällisiä suhteita muihin kansoihin.
Miksi nykyinen Saksan hallitus jatkaa vihollisten hankkimista kansalaisilleen?
Sehän toimii vihamielisten tahojen häväksi? Saksan hallitus huolehtii rikkaiden
amerikkalaisten eduista. He ovat miehittäneet Afganistanin ja aikovat käyttää sitä
tukikohtana jatkaakseen valloituksiaan Aasiassa, mikä tekee heistä entistä
rikkaampia.
Siis sellaisten ihmisten intressien puolesta, jotka uskovat että he voivat
pakkolunastaa kokonaisen maan ja karkoittaa sen asukkaat, ja nyt joutuvat
puolustamaan itseään ryöstettyjen ja karkoitettujen vastarinnalta. Tästä syystä
sotalaivamme, jotka kantavat ylpeiden saksalaisten seutujen ja heimojen nimiä
partioivat Lähi-Idän rannikoilla! Ja tätä operaatiota tuetaan propagandalla, joka
toistaa "demokratiaa" ja "länsimaisia arvoja".
Samalla tavalla kuin mantra "virallisesta historiasta" joka palvelee tarkoitustaan ,
nimittäin että me "oppisimme" siitä, hallitusmuotojen väkivaltainen maahantuonti
haluttomille ihmisille Lähi-Idässä oikeutetaan skandaalimaisilla valheilla.
Kansallisen itsetietoisuuden käsite on täysin kadonnut yhdenmukaistetusta
mediasta.
Ne jotka teeskentelevät kunnioittavansa läntistä ideaa ilmaisunvapaudesta opettavat
nyt koko maailmaa, samalla kun kontrolloivat muita kansakuntia taloudellisesti ja
sotilaallisella voimalla: Kansakuntia, joiden väitetään hallitsevan itseään.
On itsestäänselvää, että kaikki puhe demokratiasta ja historiasta mistä meidän
oletetaan "oppivan", on täydellistä valhetta. Sodanlietsojat selittävät meille
lakkaamatta "ihmisyydestä"? Kuka johtaa valloitusretkiä ja selittää meille samaan
aikaan "rauhasta", johon pakotetaan sotilaallisin keinoin?
Ovatko saksalaiset lapset, joille alituiseen selitetään kuinka heidän tulee "oppia
historiasta", tämän valheen ja aggression takana? Nämä lapset jotka ovat saaneet
niskaansa litanioita sydämetöntä mekaanista propagandaa, joka häpeällisesti
käyttää sanoja "demokratia" ja "ihmisoikeudet" mutta pyrkii sotaan?
Saksalaiset ovat rehellisiä sanoessaan, ettei sota enää koskaan tule Saksan
maaperältä, eivätkä saksalaiset sotilaat marssi muihin maihin. Saksalaiset ovat
saaneet tarpeeksi sotaa. He eivät tarvitse propagandaa ja "historian oppitunteja",
elämänkokemus riittää.
Nyt on selvinnyt, miksi tämä permanentoidun historian ylijäämävarasto on toimitettu
kouluihin ja mediaan vuosien ajan: Jotta saksalaiset olisivat toisen maailmansodan
voittajien käytössä heidän tulevia sotiaan varten.
Vähän aikaa sitten saksalaiset yllättyivät, kun Israel -kaikista maista juuri he-
nimenomaan toivoi saksalaisten sotilaiden sekaantuvan Lähi-Idän kriisiin, ja kuinka
nopeasti oltiin valmiita olemaan israelin puolesta asein ja joukoin. Nyt nämä
saksalaiset sotilaat eivät vain riskeeraa henkeään vieraiden intressien puolesta,
vaan ovat tukemassa äärimmäistä epäoikeudenmukaisuutta ja pahuutta.
Saksalaisesta sotilaasta on tulossa karkoitettujen palestiinalaisten vihollinen, kun
hän tukee apartheidin kaltaista systeemiä, joka erottelee rodullisin perustein
israelilaiset ja hyökkäyksen kohteeksi joutuneen väestön toisistaan tehden kaiken
sovinnon mahdottomaksi.
Meillä on edelleenkin hyvä maine tällä alueella, mutta saksalaisten osallistuminen
ihmisoikeuksien loukkauksiin millään tavalla tuhoaa sen. Saksalaiset sotilaat
saattavat myös kuolla vieraiden etujen vuoksi. Vaadimme siksi saksalaisten
sotilaiden välitöntä kotiuttamista Lähi-Idän kriisialueelta. Kansojen rauhanomaista
rinnakkaiseloa ei saa tuhota!
***
Olen iloinen siitä, että tämän konferenssin koollekitsujat ovat valinneet juuri tämän
päivämäärän: Kansainvälisen ihmisoikeuksien päivän. Ihmisoikeustilanne on juuri
nyt huonontunut lännessä. Ihmisiä on julistettu "vihanlietsojiksi" ja heihin
kohdistetaan oikeustoimia "anti-terror"-lakien kautta. Me tiedämme, mitä
"vihanlietsoja" -leima on merkinnyt historiankäsityksen kyseenalaistajille
(revisionist).
Heitä ei ole vain alistettu oikeusprosesseihin, vaan pian he katoavat vankityrmiin
ilman laillisia käsittelyjä. Pysäyttääksemme tämän vahingollisen kehityksen, me
tarvitsemme taisteluhenkeä ja paluuta länsimaisiin arvoihin.
Kuinka kauas olemme etääntyneet läntisesta sananvapauden perinteestä, osoittaa
"Perustuslain-suojeluviraston" (salainen palvelu) toiminta v.1997 Sleipnir-lehteä
vastaan. Perusteluna tiedustelupalvelun toimenpiteille Sleipniria vastaan esitettiin
"lehden merkitys avoimen keskustelun mahdollistamisessa". Salainen virasto
arvosteli siis julkaisijaa "keskustelun sallimisesta".
Berliiniläinen oikeusistuin määräsi v.2000 rangaistuksen Sleipnirin toimittajalle
"tietyistä sanavalinnoista" lehdessään. Tämän takia toimittajan koti ja toimisto
tutkittiin ja tietokone takavarikoitiin, eikä sitä ole vielä kymmenen vuodenkaan
jälkeen palautettu. Me olemme todella kokeneet länsimaisen avoimmuuden,
objektiivisuuden ja rohkaisun avoimeen keskusteluun luokittelun rikokseksi.
Minusta tuntuu siltä, että poliisi ja viranomaiset pelkäävät jotakin?
***
Ehkäiskäämme yhdessä pahat tulevaisuudennäkymät antamalla jokaisen pitää
oma totuutensa, olemalla sanelematta "totuutta" kenellekään. "Tietyt
sananvalinnat" ja "rohkaisu avoimeen keskusteluun" eivät vain saa olla vapaita
rangaistavuudesta, vaan niiden täytyy jälleen olla tunnuksiamme. Sillä ei ole
merkitystä, missä yhteydessä. Olkoon juutalainen tai eskimo, jokaisen täytyy olla
kelvollinen tekemään mitä haluaa "res publica". Sen ei pidä olla syyttäjän tai
tuomarin asia.
Historiaa koskevat kiistat eivät kuule rikosoikeuteen, eivätkä Saksassa syytettynä
olevien revisionistien argumentit kuulu oikeusistuimissa arvosteltaviksi. Tälläiset
prosessit vahingoittavat vapauttamme äärettömän paljon. Saakoot revisionistit ja
heidän asianajajansa käyttää perustuslakia ja sen periaatteita puolustuksessaan ja
tukeutua perusoikeuksien sitovuuteen, ja sitten keskustella vapaasti lainsuojasta, ja
noudattakoot tuomarit ja syyttäjät lakia eivätkä pelkojaan.
Suuret kiitokset teille!
Peace!
|
Peter Töpfer:
Save the West!
Speech at the Tehran Conference „Review of the Holocaust: Global Vision“, 11–12 December 2006 (hold December 12)
„Won’t need no shadow man
Runnin’ the government
Won’t need no stinkin’ war.
We live in the garden of Eden, yeah,
Don’t know why we wanna tear the whole thing down
And we’ve got to get ourselves
Back to the garden“
Neil Young, After The Garden, Living With War, 2006*
Salamalekum!
When we lived in East Germany where only a very limited freedom of opinion existed critical voices of people from East Germany were heard in Western media. These voices had no other chance to be heard. Of these voices, let me mention one singer whose songs we listened to enthusiastically on Western radio stations. This singer has since switched sides to the radical Right and supports all kinds of wars of the supposed West as well as a racist regime in the Middle East which only survives because of terror and foreign money.
Another critical voice – the philosopher Rudolf Bahro who suggested an alternative to the rule of the stupid Communists in a book published in the West – was sent to jaiI for years. When he was finally released and emigrated to the West, he continued to be a critical and independent spirit, and it did not take long before he was denounced as a „right-wing radical“.
East Germans debated whether it was appropriate to address domestic problems in Western media. But those who were really interested in freedom of opinion – this was the most important aspect in the critical Opposition in East Germany – used of course all available channels.
Thousands of East German dissidents fled to the West. They simply could not stand living anymore under the stupid people in power. They wanted something out of life, to freely breathe, to freely speak and enjoy the colors of the world.
***
But strangely enough, I today stand here and try to be heard outside of the country in which I live. From a foreign country, I hope to influence my own country, which has revealed itself to be only seemingly democratic and free. Yes, the freedom of opinion in the West has proven itself to be an illusion. Here too, many people are sitting in prison because they think and speak differently than the rulers want.
It seems to me that freedom of opinion is jumping from island to island. In reality, it is always fleeing. But, at least it exists at all.
To make myself heard, I am using this conference where a historical event is supposed to be discussed, or the question whether this historical event even took place in the way that some people claim. These people send those who disagree with their claims to court and prisons.
I am neither a historian nor a humanist. I am an artist and publisher. Above all, I am an advocate of freedom of expression for all people in Germany and throughout the world: Freedom to speak one’s mind without being persecuted, harassed and locked up for it. This is how I view the West – my home. The West is an open space, a place where people talk freely about everything. The West is a thing that is open for anything to freely discuss, the „res publica,“ the Republic. But that is not the case in present-day Germany.
I am not willing to give up the concept of free expression upon which the West is based, this incredibly beautiful thing, and deliver it to ruling criminals.
The bemoaned lack of freedom of opinion in Germany is closely related with the subject of our conference: Certain people are punished with prison for expressing their historical views and treated like dangerous criminals. At this moment, the scientist Germar Rudolf is brought into the court room with hand and food cuffs. This – not the subject of this conference – animates me as a freedom activist. In today’s Germany, people can be tried and convicted for challenging accepted canon about the Second World War. This war is everything but a „res publica.“
But whatever the reasons for the criminal criminalization of expressed opinions – the reasons are secondary. What counts is that a person named Germar Rudolf is now sitting in a German prison.
***
lt is legitimate that participants and victims of a war, and their heirs have their own views on the subject. War is so cruel and its suffering so great that neither side understands, or wants to understand, the other.
But it is not legitimate and an affront to human dignity if one wants to force upon the other a view, like the lawyer Alain Jakubowicz did to the scientist Bruno Gollnisch on November 7, 2006 in a court in Lyon.
Even with all the indescribable atrocities that were committed by all parties during the Second World War and in the years following, I believe that the cause of today’s injuries to dignity and integrity have little to do with that past suffering. My impression is that the peoples have long since made up. This impression I did not only get from reports of veterans meetings and the since developed friendships between old warriors, this impression I get from all areas of life. Most people from the most different nations have a painful memory of the war, and the many injuries have partly been inherited by the succeeding generations.
But all that leads these people to only one realization: Never again war! I think about all the honest, righteous and peace-loving people in all of our countries that never desire war.
***
There are basically two kinds of history. First, the real memories and imprints that often are without words but comprised only of pictures and emotions. Second, there’s history approved by the state and those currently in power, history from pulpits that reaches us with many large words. We always hear the grandiose words that one has to learn from the past. But these words are often empty and without any real content related to life and experience. People have already learned. And if not, then because they still trust the rulers instead of trusting themselves. The decreed history – whatever it postulates – has nothing to do with the learning from history. lt only serves to secure the power structure.
Even if it revolves around those who presumably carry the main guilt of the war – the Germans –, the state propaganda is ineffectual and does not penetrate into the real life of the peoples. The Germans are – in contrast to the worldwide and constant indoctrination from above – respected by real people worldwide and even popular. This is why it is even more scandalous when, as of late, Germans let themselves be used to participate in wars. These Germans are gambling away our good reputation and make enemies, where in reality we only want peace and friendly relations with other peoples.
Why does the current German government continue to make enemies for its citizens? For completely alien interests! For the interests of rich Americans that have captured Afghanistan and want to use it for a base to conduct further conquests in Asia, so that they can become even richer.
Also for the interests of people who believed that they could expropriate a whole country and expel its inhabitants and that now have to defend themselves against the resistance of these dispossessed and expelled. For this, battleships that bear the names of our proud German lands and tribes patrol today on the Levantine coasts! And these missions are supported by a propaganda that constantly babbles about „democracy“ and „Western values.“ Of course, like a mantra, the „official history“ has to serve its purpose, namely that we should „learn“ from it. As a matter of course, the violent export of state models are thus scandalously justified. The notion of national self-determination has completely disappeared from the synchronized media.
Those that pretend to respect the Western ideal of freedom of expression lecture the whole world – while controlling other nations economically and with military force: nations that are supposed to govern themselves. lt is obvious that all the talk about democracy and the history, from which we are supposed to learn, is a total lie. Who is the warmonger and constantly tells us about humanity? Who conducts expeditions and talks about a peace that supposedly has to be enforced through military means? Is it the German children that are constantly being told that they have to learn from history? Children who have to listen to a litany of a heartless, mechanical propaganda, that shamefully is lead with the words democracy and human rights and whose sole purpose is war.
lt is obvious for whose interests this boring propaganda is daily being dumped on people. The Germans were always honest when they said that never again war will come from German soil, and never again a German soldier would march into other countries. They were cured of war, they had enough of it. They did not need any propaganda or history lesson. The school of life is very effective.
Now it is revealed why these permanent history excesses have been conducted over the years in the media and schools: so that the Germans would still be at the disposal of the victors of the Second World War and for their further wars.
The Germans were surprised for a short time at how Israel, of all countries!, expressly wished that German soldiers should interfere in the Middle East, but then they quickly were ready for Israel with their weapons. Not only do these soldiers risk their lives for foreign interests – they actively support an extremely unjust and evil thing: the violent implantation of a construct that had to become the enemy of the displaced Palestinians and their allies since it is an apartheid system that strictly separates itself, on racial principles, from the assaulted population and makes any kind of reconciliation impossible. It is only logical when we Germans also get to know this enmity.
We still have a good reputation among most people in the affected areas. If some Germans are willing to die for foreign interests and for the subjugation of justice – at any rate, we wiII not let our good reputation be ruined. And we – on our part - will not let the peaceful coexistence of nations be destroyed.
We demand the immediate return of all German soldiers!
***
I am happy that the organizers of this conference have chosen the same day as the International Human Rights Day. Recently, the human rights situation in the West has dramatically worsened: People that are being declared hatemongers are already under the jurisdiction of anti-terror laws. We know who is meant with the word „hatemongers“: revisionist historians. They are not even entitled to court proceedings anymore. Soon they will disappear into the dungeons without legal proceedings. To stop this disastrous development and revert it, we need a fighting spirit and the radical return to our Western values.
How much we have distanced ourselves in the West from the mind of Enlightenment demonstrates a report in 1997 (nineteen ninety seven) by the agency of „Protection of the Constitution” (secret service) in regard to Sleipnir. Journal for Culture, History and Politics. The reason for being scrutinized by intelligence: „The importance of Sleipnir is the open debate that it facilitates.” Indeed, the secret service denounced the publishers to have given room for an „open debate“! This is unbelievable!
Furthermore, a Berlin Court decreed in the year 2000 a penalty against the editor of Sleipnir, on the grounds of using a „factual choice of words“ in his journal. For this, the editor’s house and office were searched and the computers confiscated which, ten years later, have not been returned. We have actually reached the point in Western Europe, that openness, objectivity and the encouragement of discussions are considered criminal offenses!
Western man, living in the spirit of the Enlightenment, is distinguished by composure which means nothing else but love. But I do not believe that the ones responsible for the violations of human rights – policemen, prosecutors and judges – are especially filled with hatred and lack of tranquility. My impression is that they are afraid.
***
Decreed truths and sanctuaries demand, because they are connected with oppression, to be questioned and toppled. Every oppressed person looks for the first chance to get rid of his oppressor. Because of this, we often have ugly scenes, even wars. Let us prevent these ugly scenes by letting everyone have his truth and not dictate a truth to anyone. „Factual choice of words“ and the „facilitating an open debate“ must of course not only be not penalized – they must again be our distinctive marks, no matter in which context – may it be with Jews, Eskimos or – like my friend Serge Thion would say – wearers of apple-green ties.
It is not a matter of historical events or whether or not they took place. The point is that everyone should be able to make anything a „res publica“. This must not be a matter for the prosecutors and judges.
I ask the revisionists that are indicted in Germany no longer to participate in arguments with judges about historical matters because we then will get used to the thought that historical matters belong in a criminal court. This thought damages our freedom immensely. May the revisionists and their lawyers use the constitutional law and its instruments in their defense and engage themselves for the validity of basic rights and then discuss any matter freely with legal protection. May the judges and the prosecutors be convinced by that and overcome their fear.
Thank you very much!
Peace!
Translation by Constantin von Hoffmeister
|
|
|
|
